Nälkä! Siis ihan koko ajan on nälkä!
Ei ole mitään erityisiä mielitekoja, vaan ihan kaikenlainen normaali ruoka maistuu. Tosin tänä aamuna (vaikka olin syönyt aamiaista) ohi kävelleen kollegan ihanan näköinen sämpylä pakotti suorastaan juoksemaan ruokalaan. heheh.
Mutta niin kauan kun tämä pysyy ns. kohtuuden rajoissa, en näe mitään syytä vähentää syömistä. Annokset nyt eivät kuitenkaan ole mitään jättisuuria ja koska en ahda kaksin käsin sipsejä ja karkkia kurkustani alas (ainakaan joka päivä...), menköön vain näin. Tuskinpa penska kärsii jos syön salaattia, kaaliraastetta, kanaa, ruisleipää, maitoa, hedelmiä jne.
Niin ja sain siis sen duuninkin! Nyt pitäisi jaksaa kitukuukausi vanhassa paikassa, vaikka motivaatio ei ole se korkein mahdollinen... Ja sitten uuteen paikkaan. HUHHUH! Tulee haikea olo tietysti, mutta kyllä on hienoa päästä oppimaan uusia asioita, saamaan huomattavasti enemmän vastuuta, enemmän palkkaa ja uudet kuviot.
Mutta iltapäivisin iskevä väsymys on jotain ihan hirveää. En saa kotona tehtyä yhtään mitään, en ole siis vieläkään putsannut talvikenkiä pois! Saati pessyt villahuiveja, pipoja ja hanskoja pois! Tai pakannut talvivaatteita muutenkaan talvisäilöön! Otan itselleni tavoitteen: nuo hommat on saatava tehtyä Juhannukseen mennessä. Piste. No excuses. Työpäivät menevät ihan ok, kun on kerran pakko olla täällä ja olla skarppina. Mutta esimerkiksi nyt viikonloppuna vedin päikkäreitä toisensa perään enkä saanut mitään aikaiseksi. Täytyy tehdä niin, että turha nukkuminen on vain jätettävä pois. Siitä tulee pelkästään töhnäinen olo. Jos alkaa (turhaan) väsyttää, täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä edes 20 min kävelylle. Jos sen jälkeen vielä väsyttää, ovat päikkärit ehkä ansaitut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti