tiistai 29. toukokuuta 2012

Huonot ruokatottumukset

Menin eilen rangelle ensimmäistä kertaa tänä vuonna (ja neljättä kertaa elämässäni green cardin suorittamisen jälkeen). Hauskaa oli, vaikka satoi. Hienoja lyöntejäkin tuli: muutama meni jopa yli 50 metrin! Hahaa! Jostain se on aloitettava, vai mitä.

Mutta nälkä tuli, voi jestas sentään. Ihan hirveä nälkä. Kipaisin hakemaan Ötkyn mozzarellapizzan, en toki syönyt sitä kokonaan vaan jaoin sen K:n kanssa. Minä jopa otin pienemmän palan. Ja vähän jäätelöä jälkkäriksi.

Tänä aamuna heräsin kiljuvan nälän kanssa. Tein eilisen postauksen hengessä smoothien. Ja hetken mielijohteesta 2 viipaletta Vaasan ruispalaa juuston ja metukan kanssa. Ja 4 dominokeksiä. Siis mitä vittua. Ihan oikeasti. Miksi ne keksit!!?? Oli siihen syykin: hotkittuani smoothien ja leivät, alkoi vatsaa nipistää niin paljon että päättelin dominokeksien auttavan siihen.

En yleensä harrasta mitään hirveitä ruokamorkkiksia mutta jotenkin toi äskeinen iski tajuntaan oikein kunnolla. Niin vitun tyhmää ja turhaa. Niitä kekejä voisi vetäistä pari kappaletta illalla päivällisen jälkeen. Se on ihan ok, en halua olla mikään nuiva syöjä. Mutta tuo aamiainen oli ihan hanurista.

Eikä se mozzarella-pizzakaan ollut ehkä se fiksuin veto, etenkin kun meillä olisi ollut tekemääni purjo-perunasosekeittoa, jota syötiin ennen kuin lähdin golfiin.


Tajusin juuri myös, että unohdin ottaa kanafileet sulamaan pakastimesta tänä aamuna. Miksiköhän se vituttaa näin paljon? koska mun ei edes tekis mieli kanaa.


Mä olen kyllä ihan pihalla nyt. Siis mitä vittua, oikeasti.
No jos tänään vedettäis ne sosekeiton tähteet, sitä on kyllä niin vähän ettei riitä kuin alkuruoaksi. Pääruoaksi vois tehdä puolinuupahtaneista vanhoista perunoista espanjalaishenkisen munakkaan ja siihen kylkeen vähän salaattia. Eikun ei, siinä on liikaa perunaa joka suuntaan. No mitä mä sit teen. No tonnikalaa purkista. Joo. Mä teen tahnan siitä ja syödään sitä ruisleivän päällä. Kyllä.

Miksiköhän tähän tuli vain ruokaan liittyvää tajunnanvirtaa! Etenkin kun vielä pidän itseäni tietysti ihan armoitettuna gourmet- kokkina. Ja silti kehtaan julkisesti kertoa mitä kaikkea ankeaa sontaa syötiin, syödään ja tullaan syömään.

Pistettäköön se raskauden piikkiin. Ei pysty venymään mihinkään ihmesuorituksiin kun ei koskaan tiedä mikä maistuu. Tällä hetkellä se tonnikala kuulostaa hyvältä idealta, mutta se voi olla inhottavaa työpäivän jälkeen.

Dominokeksi painaa mahaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti