Kahdeksas viikko pyörähti käyntiin!
Rehellisesti sanottuna en ole tänään miettinyt koko nappulaa käytännössä ollenkaan.
Olen mässäillyt tasaiseen tahtiin kaikenlaista (siis domino-keksejä) eikä ole ollut sitä pahaa oloakaan. Johtuukohan se vain siitä, että verensokeri on tasainen (siis tasaisen korkealla...) ? Mietin tietysti, että pitäisikö tässä nyt pelästyä ja päätellä, että raskausoireet lopahtivat (kun ei väsytäkään) ja jokin on hullusti?
Ensi viikon perjantaina on eka neuvola.
Nyt on vain pakko mennä päivä kerrallaan ja olla neuroilematta. Neuvolasta antavat varmaan taas lähetteen niskapoimu-ultraan, joka onkin sitten ihan omaa luokkaansa kauhun aiheuttajana. Viimeksihän se oli juuri siellä, missä todettiin keskeytynyt keskenmeno.
Ilmeisesti tämä kroppa ei sylkäisekään mitään ulos.
AAARRRGGGHHH nyt ei saa alkaa panikoida. Päivä kerrallaan, päivä kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti