torstai 15. marraskuuta 2012

33. raskausviikko: neuvola ja hermoilu

Pitkästä aikaa oli neuvolakäynti! Neuvolantäti oli vaihtunut ja sf- mittaamisen tulos ilmeisesti riippuu mittaajasta. Noh, täti saikin nyt sellaisen tuloksen, että ikäänkuin vauva ei olisi kasvanut tippaakaan sitten viime käynnin. JUST! Kuulemma ei ole syytä huoleen, koska sydänäänet olivat hyvät ja vauva on myös saattanut olla ihan eri asennossa viimeksi.

Sovimme ensi viikolle kontrollikäynnin "jos välttämättä haluat". No tota noin, annas kun mietin, öö kyllä mä taidan haluta tsekata, että vauvalla on kaikki hyvin! Jestas sentään.

Täti (siis varmaan mun ikäinen ihminen, mutta ammattinsa vuoksi saa multa nimen "täti") oli ihan kiva ja toimii toki Helsingin kaupungin kuralla olevan talouden antamissa puitteissa, mutta silti! Jäi kyllä epäilyttämään ihan hirveästi etenkin, kun verenpaineenikin oli aivan liian korkea. HUOM. se oli siis mitattu ennen sf- mittaa, joten näillä kahdella ei liene yhteyttä.

Varasimme sen kontrollikäynnin, mutta hermoilin kuitenkin niin paljon, että varasin myös gynekologilta ajan. Mun normaalilla gynekologillani olisi ollut peruutusaika tänään joskus viiden maissa, mutta koska olin valmiiksi keskustassa enkä halunnut lupautua lähtemään töistä ehtiäkseni vastaanotolle ajoissa, otinkin peruutusajan samantien joltain entuudestaan tuntemattomalta lääkäriltä. VIRHE!

Olis vaan kannattanut odottaa iltapäivään saakka ja käydä tutulla ihmisellä!

Siellä olikin vastassa kitkuisen ja kuivankälpeän näköinen harppu, jolta olisi odottanut hieman empatiakykyä A) ammatinvalintansa takia ja B) yksityislääkärille maksettavan todella suolaisen hinnan takia. Mutta ei.

Ämmä tiirailee ultraa sanomatta sanaakaan, suu tiukalla rypyllä. Tätä kestää ja kestää, kukaan ei sano mitään. Ymmärrän, että lääkäri varmaan siellä tsekkailee useita eri asioita, mutta olis se nyt IHAN KIVAA jos voisi vähän selostaa että mitä siellä näkyy. Joudun pumppaamaan erikseen ämmältä vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:
 - Onko kaikki ok?
 - Onko vauvalla kaikki hyvin?
 - Onko vauva kasvanut? Mitä viikkoja koko vastaa?
 - Onko mahdollista saada painoarvio?
 - Missä asennossa vauva on?
 - Näyttääkö istukka toimivan normaalisti?
 - Miltä napanuora näyttää?
 - Onko lapsivettä normaalin näköinen määrä?

Sori vaan mutta olisi lääkäri voinut noita asioita itse ehkä selostaa tsekkaillessaan vauvan tilannetta. Nyt hän vastasi yksisanaisilla lauseilla. Kiitoksia kiitoksia. Tulipas vastinetta rahalle taas.

Kysyin myös varovaisesti että voisinko minäkin saada vähän katsoa vauvaa. "Ei tässä mitään kunnolla näy". Aha. No sepä kiva! Sainko ultrauskuvia? No en tietenkään. Kun eihän siellä mitään näkynytkään.

Mutta kivat 190 e tämä lysti kuitenkin maksoi! Että kiitoksia vaan! Perkelessentään olisi pitänyt ihan oikeasti malttaa iltapäivään asti ja käydä omalla lääkärillä. Hän on kuitenkin kautta linjan mukava ja kiva tyyppi.

Verenpaine oli tosi korkea myös lääkärin mittaamana ja sitä pitää kyllä seurailla.

Noh, se verenpaine nousee kyllä täällä töissäkin ihan kiitettävästi, ilmeisesti saan raskausmyrkytyksen järjestettyä itselleni ihan kotikonstein! Ei tartte kuin tulla tänne ja kuunnella ton yhden paskamahan räkäistä naurua ja mauttoman omakotitalon remonttiin liittyviä puheluita avokonttorissa, niin johan lähtee.

RRAAAHHHH







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti